Britit kompuroivat irti EU:n sisämarkkinoista

Brexitin myötä on entisestään kirkastunut kuinka tärkeitä yhtenäiset pelisäännöt ja avoimet rajat ovat tavaroiden ja palvelujen kaupalle. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää monia yhdessä sovittuja standardeja: mittareita ja muttereita, ajopiirtureita, kuluttajansuojaa ja ympäristönsuojelua. – kirjoittaa Leena Brandt.

9.12.2020 | Analyysi

Rekkoja jonottamassa pääsyä Doverin satama-alueelle, josta matka jatkuu lautalla Ranskaan. Kuva: Peter Titmuss / Shutterstock

Sisämarkkinat ovat arkinen ja niin itsestään selvä asia, ettei sitä tavallinen Matti ja Maija mieti. Täysin unholaan kansalaisilta se jäi myös Britannian surullisenkuuluisassa Brexit-kansanäänestyssä juhannuksena 2016. 

Päättäjiltä asia ei kuitenkaan ole unohtunut ja sana mainitaan yhden jos toisenkin kerran tälläkin viikolla. Brysseliin suhahtaa tänä iltana lyhyelle vierailulle Britannian pääministeri Boris Johnson ja torstaina alkaa EU-johtajien huippukokous, jossa monia isoja kiistoja riittää.

Noin 35 vuotta sitten julkaistiin sisämarkkinoiden tavoitteet niin sanotussa valkoisessa kirjassa. Euroopan komissiota johti silloin Jacques Delors. Vuosikymmenten ajan, satojen direktiivien ja asetusten myötä, eurooppalaista lainsäädäntöä on hiottu ja kansallisia pykäliä sorvattu yhteiseen muotoon.

Aina välillä on haettu vauhtia uusista ohjelmista ja paketeista. Nyt komissiota johtaa Ursula von der Leyen, eikä sisämarkkinoiden kehittäminen ole suinkaan loppunut. Korona-ajan jälkeisessä Euroopassa sisämarkkinoiden digitalisaation pitäisi elvyttää alue uuteen nousuun.

Komission tiedonanto viime toukokuulta listasi muun muassa tekoälyn, kyberturvallisuuden ja pilvi-infrastruktuurin. Niissä EU-maiden pitäisi yhdessä saada enemmän aikaan.

Parivaljakko vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos toistuvat komission tekstissä ja komissaarien puheissa.

Korona on tänä vuonna tuonut rajoituksia ihmisten vapaaseen liikkumiseen, mutta tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaata kulkua ei pandemia kevään alkuhaparoinnin jälkeen ole juuri haitannut. Jos nekin olisivat jumiutuneet, olisivat alueen talousnäkymät nykyistäkin heikommat.

Sisämarkkinoiden tarjoamia etuja on helppo luetella.

IBAN-tilinumerot helpottavat maksamista maasta toiseen, ja vaikkapa verkkokaupan käyttämistä. Matkailijat huomasivat muutamia vuosia sitten puhelujen halpenemisen, kun operaattorit pakotettiin luopumaan ylisuurista roaming-maksuista. Monet tutkintotodistukset käyvät jo nyt muissa EU-maissa ilman mitään ylimääräisiä kursseja tai maksuja.

Lista on lähes loputtoman pitkä.

Hyötyjä on yritetty mitata myös euroina, vaikka matematiikkaa vaikeuttaakin kaiken liittyminen kaikkeen.

Euroopan parlamentin tilaamat tutkimukset viime vuodelta päätyvät arvioimaan tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden hyödyksi vuositasolla 985 miljardia euroa.

Siis 985 000 000 000 euroa koko EU-alueelle.

Tästä kaikesta on kuitenkin myöhäistä kertoa briteille, ja muut EU-maat aikovat joka tapauksessa pitää saamastaan edusta kiinni. EU-maiden yhtenäisyys on monella tasolla koetuksella, kuten kiistat oikeusvaltiosta ja budjetin rahanjaosta osoittavat.

Mutta Brexit on tuonut raa´alla tavalla näkyviin miten hirmuinen sotku erosta seuraa kun taloudet ovat integroituneet vuosikymmenten ajan. Kysymys on pääsystä EU:n markkinoille ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta, ei pelkästään nyt, vaan myös tulevina vuosikymmeninä.

EU:ta ei todellakaan ole pakko rakastaa, mutta sen jättäminen vie isonkin kansantalouden tuntemattomille vesille. Miten yksinäiset ja heikot ajat brittejä odottavat, sen pitäisi selvitä ainakin sopimusteknisesti vuoden loppuun mennessä.

Britannian EU-eron (31.1.2020) myötä alkoi vuoden 2020 loppuun asti kestävä siirtymäkausi. Siirtymäkauden aikana jatketaan nykysäännöillä ikään kuin Britannia olisi vielä EU:n jäsen.

Leena Brandt / Verde

9.12.2020 15:45

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon