Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa. Kiovassa on voimassa ulkonaliikkumiskielto maanantaiaamuun asti. Kauppojen hyllyt tyhjenevät.
Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa. Kiovassa on voimassa ulkonaliikkumiskielto maanantaiaamuun asti. Kauppojen hyllyt tyhjenevät.
Kaksi ukrainalaista kirjoittavat päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa.
Kaksi ukrainalaista aloittavat päiväkirjan Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa.
Suomi seuraa osana länsimaailmaa Venäjän toimia Ukrainassa. Samalla Suomessa mietityttää myös se, mitä Vladimir Putinin työlistalla on sen jälkeen. Keskustelu on kovin tiiviisti keskittynyt sotilaallisen uhan todennäköisyyteen, kirjoittaa Eero Karisto.
Venäjä vaatii aggressiivisesti etupiirinsä palauttamista sekä harjoittaa hybridisodankäyntiä Georgiassa ja Ukrainassa. Tilanne on näkynyt myös Suomessa liikahduksena Naton suuntaan. EU:ta ei ole luotu puolustusliitoksi, mutta Nato-jäsenyys toisi EU-maiden pehmeälle vallalle kovan kuoren, kirjoittaa Heidi Hautala.
Venäjän mielestä Suomi ei saisi liittyä Natoon. Naton ongelmat ovat ydinasekeskeisyys ja konfliktinratkaisutavat. Paras tapa tukea liennytystä ja ydinaseriisuntaa olisi se, että Suomi pysyy osana länttä, mutta ei vielä liittoudu, kirjoittaa Kati Juva.
Tunnustettu ihmisoikeusjärjestö Memorial vastustaa Venäjän historian uudelleenkirjoittamista. Vladimir Putin on lakkauttamassa Memorialin äärijärjestönä. Tapaus saa kysymään, miten pitkälle kansalaisyhteiskunnan sortaminen voi mennä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Serbiassa on aloitettu jättimäinen yksityistämisohjelma, jota vetävät liike-elämästä maan hallituksen ministereiksi siirtyneet uuden sukupolven johtajat. Tämä ohjelma koskettaa valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kokonaan omistamaa tai määräysvallassa olevaa omaisuutta. Venäjä, arabimaat ja EU-maat ovat kaikki kiinnostuneita Serbiasta, joka etsii vielä asemaansa kansainvälisessä yhteisössä.
Euroopan unionin suhde Venäjään on koetuksella ja tiukinta linjaa vetävät Baltian maat ja Puola. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uhkailu EU-suhteiden tauosta oli merkki siitä, että Venäjän päättäjiä aidosti huolettaa Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen kohtalo, kirjoittaa Heidi Hautala.
Venäjän ja Valko-Venäjän mielenosoituksilla on paljon yhteisiä piirteitä. Venäjän hallinto otti selvästi oppia naapurimaan toimista ja uhkaili etukäteen monin tavoin mielenosoitusten seurauksista. Molemmissa maissa on poliisivoimia käytetty tehokkaasti katujen puhdistamiseen kansalaisista ja toimittajista. Vielä on kuitenkin aikaista sanoa, että Putinin päivät olisivat luetut.
Venäjällä kiristetään kansalaisvalvontaa uusilla sortotoimilla. Kenestä tahansa kansalaisesta voi tulla “ulkomainen agentti”, toimija, jolla on yhteys Venäjän ulkomaisiin vihollisiin, kuten Stalinin aikana sanottiin. Ulkomaisten agenttien paljastamista varten on perustettu ilmiantosivustoja. Nimettömät ilmiannot ovat putinismille ja stalinismille yhteinen tekijä, kirjoittavat Tapani Kaakkuriniemi ja Jarmo Koponen.
Yhä useampi hallitus käyttää internetin pysäytystä keinona hallita kansalaistoimintaa. Eniten julkisuutta on tänä vuonna saanut Valko-Venäjä, mutta yleisintä pysäytyskytkimen käyttö on Aasiassa ja Intiassa.