Tammikuussa valittavat aluevaltuustot ratkovat pitkää listaa kysymyksiä: tarvitaanko joka kuntaan täyden palvelun terveyskeskus, miten järjestetään päivystys, miten palvelut tuotetaan, millaisia digitaalisia palveluja tarvitaan ja paljon muita ongelmia. Yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen ja järkevän kokonaisuuden luominen on monimutkainen palapeli aluevaltuustoille.
Maakunnissa pitäisi pohtia millaista elinvoimaa digitalisaatio, kestävä kehitys ja vihreä siirtymä tuovat eri alueille. Kainuulainen Silja Keränen vaatii Missä syrjä sijaitsee – kirjassaan, että aluepolitiikka pitäisi päivittää tähän päivään. Hän toivoo, että alueilla panostettaisiin ilmapiiriin, joka toivottaa kaikki tervetulleiksi. Alueen pitäisi olla avoin ja turvallinen, jotta sinne olisi helppo muuttaa töitä tekemään ja perhettä perustamaan.
Tällä viikolla käydään monella tapaa läpi World Trade Centerin iskua 11. syyskuuta 2001. Terrorismia tutkiva Leena Malkki muistuttaa, ettei terrorismi suinkaan syntynyt 20 vuotta sitten. Nyt ei eletä erityistä terrorismin aikakautta, vaan ekstremistiryhmien väkivaltaa on ollut eri aikakausina ja eri muodoissa – jopa tuhansia vuosia sitten.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on julkaissut ehdotuksen sukupolvisopimuksesta, jossa vilahtavat tutut ehdotukset eläkeiän nostosta, työnteosta eläkeiässä edes osa-aikaisesti ja eläkeputken (tai -putkiston) poistosta. Vihreiden ikääntymispoliittista ohjelmaa laatinut Kati Juva katsoo, että eläkeikää pitää nostaa, mutta ei mekaanisesti ikärajoja muuttamalla. Nyt pitäisi kannustaa työssä jaksamiseen ja varmistaa, ettei työpaikoilla tapahdu ikäsyrjintää.
Euroopan komissiolta odotetaan syyskuussa lakiesitystä. joka yhtenäistäisi Euroopassa myytävien matkapuhelinten laturit. Yhden laturin mallista on puhuttu jo yli vuosikymmenen ajan, mutta toistaiseksi asia on edennyt vain osittain. Vanhoista latureista kertyy vuosittain kymmeniätuhansia tonneja elektroniikkajätettä.
Julkisen sanan neuvosto (JSN) on hyväksynyt yksimielisesti Verden jäsenekseen. Viime syksynä käynnistynyt verkkomedia Verde on sitoutunut alusta lähtien noudattamaan JSN:n toimintaperiaatteita, hyvää lehtimiestapaa ja journalistin ohjeita.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren siirtyminen tanskalaisen kiinteistösijoittajan palkkalistalle kesän aikana on herättänyt vilkasta keskustelua. Erityistä huomiota liike on herättänyt Lapinlahden vanhan mielisairaalan alueella. Vapaavuori ajoi vielä viime vuonna voimallisesti läpi NREP:n laatimaa alueen kehittämissuunnitelmaa. Lapinlahden kehittämissuunnitelmien aikataulu on yhä avoin.
Naisten sarjojen urheilijat ovat alkaneet protestoida useiden lajien edellyttämään paljastavaan vaatetukseen. Saksassa huomiota herättivät kokovartalopukua käyttäneet telinevoimistelijat ja rantakäsipallon bikinipakkoon odotetaan muutosta. Monessa lajissa naisten kilpa-asut ovat paljastavampia kuin lajin liikuntasuoritus edellyttäisi. Myös urheilu-uutisointia kuvitetaan vähäpukeisilla naisilla.
Lasten ja nuorten elämää kurjistaneen koronan jälkihoitoon tarvitaan pikaisia lääkkeitä, mutta samalla on varauduttava vuosien urakkaan. Tulevilla kunnanvaltuustoilla ja valtion budjetista päättävillä on iso vastuu siitä, pääseekö etäopetuksesta tipahtanut koulupudokas oppimisen imuun ja saadaanko neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palveluvaje kurottua umpeen.
Syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo Verdelle antamassaan haastattelussa. Vahva hyvinvointivaltio ja toimiva sosiaali- ja koulutuspolitiikka ovat lopulta parasta turvallisuuspolitiikkaa. Tässä on kuntapäättäjillä iso rooli ja kuntavaaleissa ratkaistaan kehityksen suunta.
Suomalaiset ovat melko yksituumaisen huolestuneita alueellisesta epätasa-arvosta, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan Arvo- ja asennetutkimus. Muut tasa-arvokysymykset jakavat kansaa. Vihreitä ja vasemmistoliittolaisia huolettaa esimerkiksi sukupuoli-identiteettiin ja syntyperään liittyvä epätasa-arvo, perussuomalaiset taas kokevat ongelmia sananvapauden ja poliittisten vaikutusmahdollisuuksien suhteen.
Isoja päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen tehdään usein lyhytnäköisesti. Olipa kyse kuntaliitoksista tai ilmastonmuutoksesta, keskustelu jumiutuu usein lähtökuoppiinsa. Professori Maija Setälä tutkii, miten asioiden puntarointi vaikkapa kansalaisraadissa voisi lievittää poliittista polarisointia.
Moni suomalainen on viettänyt korona-aikana pitkiä aikoja maaseudun kakkoskodissa. Nyt tutkitaan jääkö ilmiö pysyväksi ja voiko monipaikkaisuus olla kestävä vaihtoehto. Kaksi lämmitettävää kotia ja pitkät matkat palveluihin lisäävät ilmastopäästöjä.
Valtiovarainministeriön kuntatalouden asiantuntijat muistuttavat kuntavaalien alla kuntien akuuteista ja pitkän tähtäyksen talousongelmista ja kestävyysvajeesta. Kunnat eriytyvät yhä selvemmin kasvaviin ja kutistuviin ja tästä olisi tulevien vastuullisten kuntapäättäjien syytä puhua ääneen jo ennen vaaleja.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astuu voimaan tänään 22.1. Suomi ei ole sopimusta ratifioinut, ja 121 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa kehottaa eduskuntaa ja maan hallitusta ratifioimaan sen. Ydinaseiden vastaisessa toiminnassa jo vuosikymmeniä mukana Kati Juva arvioi, että halu pitää Nato-ovi auki on vaikuttanut Suomessa haluttomuuteen liittyä sopimukseen.
Jos työntekijä on luovasti ja sosiaalisesti älykäs, ja työpaikalla kykyä sopeutua toimintaympäristön muutoksiin, kummankin edellytykset pärjätä työmarkkinoilla ovat todennäköisesti hyvät jatkossakin. Tähän tulokseen on tullut Työterveyslaitos, joka pohtii Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raportissaan, miten työstä syntyy hyvinvointia myös tulevaisuudessa.
Twitter sulki viime viikolla presidentti Donald Trumpin Twitter-tilin, ja sen jälkeen vielä 70 000 tiliä, jotka linkittyvät äärioikeistolaiseen QAnoniin. Lakkautettujen tilien kannattajat ovat mitä ilmeisimmin ryhtyneet vastatoimiin, jonka aallot ulottuvat Suomeen asti. Yksi kärsijöistä oli suomalainen Vastuullisuusuutiset, jonka tili yritettiin kaapata viime viikonlopun aikana.
Kyberturvallisuus, alustatalous, digitaalinen häirintä ja datapohjainen ympäristöpolitiikka. Vihreiden luonnostelema tietopoliittinen ohjelma käsittelee näitä ja kymmeniä muita digitaalisuuteen liittyviä asioita. Ohjelma luo pohjaa digitaalisuuden nopealle kehitykselle seuraavina vuosikymmeninä.
Veikkauksen tiedotteen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön antamat ohjeet koronan leviämisen estämiseksi johtavat siihen, että rahapelipaikat- ja automaatit suljetaan alueilla, joissa koronavirus on kiihtymis- tai leviämisvaiheessa.
15 osavaltiota Yhdysvalloissa on laillistanut kannabiksen tuotannon, myynnin ja vapaan käytön. Presidentinvaalien yhteydessä neljä uutta osavaltiota hyväksyi uuden päihdepolitiikan. Suomessa avoin tutkittuun tietoon perustuva kannabiskeskustelu on vasta alkamassa.
Kaksivuotisessa ReDirection -hankkeessa pyritään ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvaa kansainvälistä seksuaalirikollisuutta vaikuttamalla internetin laittoman kuvamateriaalin käyttäjiin ja auttamalla heitä lopettamaan aineiston käyttö. Hanke keskittyy anonyymiin Tor-verkkoon, missä ongelma on pahin.
Perussuomalaisten jämsäläisen paikallisaktiivin, kansanedustaja Jouni Kotiahon eduskunta-avustajan Pekka Katajan heinäkuussa 2020 tapahtuneen murhayrityksen tutkinta tuo esiin, miten oikeistoekstremismi on soluttautunut suomalaiseen politiikkaan.
Tieto on salaliittoteorioiden pahin vihollinen. Siksi teoriat saavat voimansa epävarmuudesta, vääristelystä, valheista, tietämättömyydestä ja peloista. QAnon hyödyntää näitä kaikkia omassa kampanjoinnissaan.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon