Suomen nykyinen vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita pienempien kustannuksella. Järjestelmä mahdollistaa teoriassa tilanteet, jossa eduskunnan ulkopuolelle voisi jäädä 170 000 äänellä, ja taas toisaalta saada 12 kansanedustajaa 90 000 äänellä. Valuvikojen korjaamista on suunniteltu kauan, mutta eteenpäin ei ole päästy. Vihreät höytyisi muutoksesta, jossa suhteellisuuden toteutumista parannettaisiin.
Vihreät petaa paikkaa seuraavaan hallitukseen, sillä ilmastotavoitteiden saavuttaminen on työn takana. Keskiössä on metsien käyttö, sillä tänä vuonna on paljastunut hiilinielujen romahdus. Samaan aikaan lisääntyvät paineet käyttää puuta myös energialähteenä.
Vihreä poliitikko, susitutkija ja tietokirjailija Erkki Pulliainen muistetaan ahkerana kirjoittajana ja puhujana. Hän julkaisi 64 kirjaa ja yli 500 tieteellistä julkaisua. Pulliaisen viimeinen teos Suomalainen susi valittiin Vuoden luontokirjaksi.
Viime kuntavaaleissa Helsingissä eniten ääniä saanut sitoutumaton pienryhmä Ympäristöliike Helsinki suunnittelee puolueeksi rekisteröitymistä. Liikkeen aktivistit ilmoittavat tulevan puolueen toiminnan päätavoitteeksi luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan.
Vasta kolme vuotta sitten perustettu ahvenanmaalainen kestävää kehitystä ajava puolue on päässyt Euroopan vihreän puolueen jäseneksi. Hållbart Initiativ haluaa muun muassa nopeuttaa Ahvenanmaan muuttumista “kestäväksi” – nykyinen tavoitevuosi 2051 on puolueen mielestä aivan liian kaukana.
Salla Merikukka käsittelee valokuvanäyttelyssään vihreyden ja mieheyden dialogia. Keskusteluun tarvitaan Merikukan mukaan muitakin kuin poliitikan toimittajia ja kokoomuslaisia. Näyttelystä käy ilmi, että vihreä mieheys on moninaista.
Viikonlopun vihreiden puoluevaltuuskunta näytti vihreää valoa Suomen Nato-jäsenyydelle. Aihe viritti kokouksessa vilkkaan keskustelun, jossa korostettiin, ettei militarismille ole sijaa Nato-Suomessa. Rauhaa tavoitellaan, vaikka nyt Venäjän sotatoimet ajavat maan liittoutumaan.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kehuu Jussi Halla-ahoa tiistaisen ilmastokannanoton johdosta. Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja julkaisi tiistaina Facebookissa tekstin, jossa hän asettuu pikaisen vihreän siirtymän puolelle.
Suostumus2018, translaki, energiaomavaraisuus ja kulttuuripoliittinen ohjelma – tässä esimerkkejä vihreän politiikan teosta viime päiviltä. Kaksi vihreille tärkeää lakiesitystä nytkähti eteenpäin, vaikkakin translaissa hiertää yhä ikäraja. Kulttuuripolitiikassa saatiin aikaan avaus, joka tosin olisi ollut alalle tervetullut jo aiemmin.
Käsitys vihreiden vasemmistolaistumisesta on levinnyt vahvasti, mutta paljonko sille on katetta? Tutkijan mukaan vihreiden suhde talouspolitiikkaan ei näytä muuttuneen. Hallitusasetelma sekä vasemmistoliiton tuki ympäristöasioissa kuitenkin vaikuttavat mielikuvaan, jota myös oppositio ja keskusta ruokkivat.
Aluevaalien jälkeinen keskustelu vihreiden tilanteesta jatkuu. Joukko vihreitä aktiiveja virittelee laaja-alaista keskustelevaa foorumia, joka kokoaisi saman pöydän ääreen vihreitä toimijoita ja vaikka teollisuuden, ay-liikkeen ja maanviljelijöiden edustajia.
Vihreiden aluevaalitappiot vaihtelivat maakunnasta toiseen ja asemat säilyivät ennallaan esimerkiksi Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Vantaa-Keravan hyvinvointialue on maan kaikkein vihrein alue 13 prosentin kannatuksella. Muualla Uudellamaalla vihreät sen sijaan kokivat selkeät menetykset ja kannatus laski yli kolme prosenttiyksikköä.
Vihreät lähtee aluevaaleihin tuhannen ehdokkaan voimin. Viidellä alueella puolue sai listan täyteen eli maksimimäärän ehdokkaita. Nuoria ehdokkaita on mukana myös hyvin, vaikka aluevaalien on arveltu kiinnostavan nuoria vähiten.
Vihreiden nuorten vastavalittu puheenjohtaja Jami Haavisto ilmoittautuu joukkuepelaajaksi, joka korostaa ympäristön ja talouden kytköstä. Hänen mielestään vastuullisen talouspolitiikan on pohjauduttava planetaarisiin rajoihin, luonnonvarojen riittävyyteen. Haaviston puheenjohtajaparina jatkaa espoolainen Peppi Seppälä.
Tietoyhteiskuntapolitiikan pioneeri ja entinen vihreä kansanedustaja Jyrki Kasvi on kuollut 57-vuotiaana. Kasvi oli syvällisesti perehtynyt tietotekniikan yhteiskunnalliseen merkitykseen ja osasi avata sitä myös maallikoille.
Vihreiden aluevaalikampanjat ovat käynnistyneet tai käynnistymässä ympäri Suomen. Uudellamaalla on kampanjastartti tänä viikonloppuna ja Varsinais-Suomi aloitti jo maanantaina. Ehdokashankinta on vielä kesken ja kampanja-aktiivit valittavat tiukkaa aikataulua.
Kun eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen puhuu EU:sta tai valtiovarainvaliokunnan jäsen talousasioista, sen ei pitäisi herättää ihmetystä. Iiris Suomelan valinta vihreiden sijaispuheenjohtajaksi on kuitenkin herättänyt huomiota juuri hänen aihevalintojensa vuoksi. Eniten uutta vihreiden vetäjää työllistää kuitenkin lähikuukausina tammikuiset aluevaalit.
Vihreät valitsi viikonlopun kokouksessaan kolme uutta varapuheenjohtajaa ja äänesti kannabiksen vapauttamisen puolesta. Ennakkosuosikki varapuheenjohtajaksi, Atte Harjanne, sai odotettua isomman kaulan seuraaviin ja kolmanneksi eniten ääniä saanut Hanna Holopainen tuli valituksi vain yhden äänen erolla. Vastaavasti kannabiksen vapauttamisen puolesta antoi äänensä 183 – ja 181 puoluekokousedustajaa olisi vain poistanut kannabiksen käytön rangaistavuuden.
Vihreiden puoluekokouksessa viikonloppuna suurinta mielenkiintoa herättää henkilövalinnat. Maria Ohisalolle ei haastajia puheenjohtajaksi ole, mutta puolueen kolmesta tasa-arvoisesta varapuheenjohtajan paikasta tullaan käymään tiukka kisa. Verde haastatteli kaikki kahdeksan varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelevaa ehdokasta. Konsensusta ehdokkaiden kesken löytyi muun muassa yhteistyötaitojen tärkeydestä ja siitä, että hallitusohjelma on hyvä, vaikka toteutus ei ole yltänyt sisällön tasolle.
Vihreiden pitkäaikainen poliittinen tavoite toteutui Turussa maanantaina, kun kaupunki siirtyi pormestarien aikakauteen. Toiveena on, että uuden johtamismallin myötä kaupungin päätöksenteon avoimuus kasvaa ja poliittinen ohjausvalta vahvistuu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestariksi valittiin vihreiden Elina Rantanen.
Kuntavaalien jälkeisen huuman pöly alkaa laskeutua voittajien ja häviäjien päälle. Kesäinen vaali oli ilmeisesti juuri vihreille ja perussuomalaisille äänestäjille huono aika. Vihreiden kannatuksesta lähti kaksi prosenttiyksikköä ja PS:n odotettu iso voitto supistui viiteen prosenttiyksikköön. Helsingissä vihreiden suosio hupeni kolmen valtuustopaikan verran ja vihreiden someviesteissä toistuvatkin sanat ”nyt on peiliin katsomisen paikka”.
Viimeiset hektiset päivät ennen sunnuntain vaaleja ovat meneillään ja Helsingissä käydään kovaa viime hetken kisaa ykkössijasta vihreiden ja kokoomuksen välillä. Koko maassa kokoomukselle on tuoreimpien puoluekannatusmittausten mukaan luvassa kärkisija. Perussuomalaiset ja SDP kisaavat kakkossijasta ja vihreät ja keskusta nelossijasta. Ennakkoäänestyksessä ääniä on annettu ennätykselliset 1,5 miljoonaa. Ellei äänestysaktiivisuus nouse tavanomaisesta noin 60 prosentista on itse asiassa reilusti yli puolet kaikista äänistä jo annettu.
Kuntavaalitenteissä ei olla vielä päästy kunnolla vauhtiin ilmasto- ja luontokatokysymyksissä. Tätä puutetta paikkasi tämänpäiväinen Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin järjestämä tentti. Polveilevassa keskustelussa erottui tuttuja eroja: ensimmäiseksi autoista ehätti puhumaan kokoomus, keskusta mainitsi metsänomistajien oikeudet ja keskusta ja perussuomalaiset kannattivat hajautettua, väljempää Suomea.
Kuntavaalien suurin voittaja on jo tiedossa, se on nukkuvien puolue noin 40 prosentin ääniosuudella. Vain eurovaalit herättävät vähemmän innostusta kuin kuntavaalit. Tänä vuonna on kuitenkin erityisen vaikeaa arvioida vaalien äänestysaktiivisuutta, sillä korona ja kesäkuu ovat ennen kokematon yhdistelmä kuntavaaleissa. Vaalit käydään somessa ja katukampanjointia on vähän ja sekin vaikuttaa vaalitulokseen – suuntaan tai toiseen.
Porvoon Vihreät lähtee kunnallisvaaleihin ykköspaikalta. Vihreillä on enemmän ehdokkaita kuin millään muulla puolueella Porvoossa, peräti 63. Porvoossa romutetaan käsitystä vihreistä vain hyvin koulutettujen ja suurkaupunkilaisten puolueena. Mukana on ehdokkaita monilta elämän aloilta duunareista tohtoreihin.
Poikkeuksellinen kaksivaiheinen ehdokasasettelu kasvatti SDP:n, keskustan ja perussuomalaisten ehdokaslistoja 300-400 hengellä maaliskuuhun verrattuna ja paisutti myös muiden puolueiden listoja. Vihreiden lopullinen ehdokasmäärä 2806 on puolueen historian korkein. Myös perussuomalaiset ylsivät ennätykseen, kun niiden lista piteni vajaasta 4000 nimestä lähes 6000:en.
Mikä on sateenkaariliputuksen suhde kuntavaaleihin? Salossa käytiin viime vuonna repivä keskustelu Pride-liputuksesta, jonka kaupunginhallitus kielsi. Tämän vuoden kuntavaaleissa vihreiden listalle on Salossa kertynyt jo yli 50 nimeä eli parikymmentä enemmän kuin neljä vuotta sitten. Sateenkaariteeman esiinnousu ei kuitenkaan yksinään selitä ehdokasmäärän tuntuvaa kasvua.
Ensimmäinen kierros on käyty läpi ja vihreitä kuntavaaliehdokkaita on kertynyt 2676 eli 76 enemmän kuin 2017. Kasvu ei ole suuri, mutta keskustalla ja SDP:llä on iso pudotus ja vain perussuomalaisilla tukeva nousu. Suurissa kaupungeissa vihreiden asema on vakaa, mutta pienissä kunnissa on nähty sekä innostusta että väsähtämistä.
Monessa Lapin kunnassa vaatii kanttia lähteä vihreäksi ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Lapissa luotetaan tutkimusten mukaan oman kunnan päättäjiin vähemmän kuin koko valtakunnassa keskimäärin. Sen lisäksi kommentit vihreistä voivat edelleen olla tylyjä: ”kaupunkien puolue” ja ”elitistinen” ovat lievimmästä päästä. Kaksi ehdokasta kertoo, millaista on olla kunnan ainokainen vihreä ehdokas.
Alviina Alametsän paketti: Europarlamentaarikon arkea ja mielenterveyden edistämistä. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Santeri Ala-Röyskön paketti: Hoitajamitoitusta ja Case-Mäenpäätä. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Simo Raittilan paketti: Sanna Marinin nousua ja hybridistrategian kompurointia. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Mervi Uusitalo-Heikkisen paketti: Aktiivimallin purkua ja koronakriisin keppihevoskilpaa. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Samuel Tammekannin paketti: The Lincoln Projectia ja Amerikan pormestarin päättömyyksiä. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Timo Kilpiäisen paketti: Poliovapaata Afrikkaa ja henkilötunnuksilla sekoilua. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Atte Harjanteen paketti: Ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa ja Donald Trumpin loppusuoraa. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Helena Marttilan paketti: SDP:n turkistarhauskieltoa ja itseään odotuttavaa Terapiatakuuta. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Markus Draken paketti: Oikeusvaltioperiaatetta ja Hard No-Deal Brexit Boogaloota. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Hanna Markkasen paketti: Poliittisten nuorisojärjestöjen kannanottoja ja politiikan keskustelukulttuuria. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Paavo Alanderin paketti: Toisen asteen koulutusta ja universaalien ihmisoikeuksien tärkeyttä. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon